Nalleveljekset

Yleensä suhtaudun maltillisesti pehmoleluihin, enkä ainakaan kerää niitä. Lapsuudestani on säilynyt minulle rakas pehmokissa, jonka lupaan esitellä joskus. Nallen sain vasta vähän isompana, eikä suhteeni 1970-luvun nalleen kehittynyt erityisen läheiseksi. Tallessa se kuitenkin on.

Nalle edustaa 1970-lukua ihan jo räikeän värinsäkin puolesta. Muistan nähneeni lehtimainoksen, jossa tätä nallea mainosti Centrum-tavaratalo. Siitähän sen hintakin selviäisi. Itse sain tämän joululahjaksi.

Pari vuotta sitten törmäsin kirpparilla nalleen, jota en voinut ohittaa. Tilanne oli niin säälittävä. Tällainen ihana nalle oli laitettu kirpputorille myyntiin. Se odotti ottajaansa muovipussissa kirpparipöydän alla. Päätin tarjota sille uuden kodin ja ajelin kotiin nalle pyörän tavaratelineellä.

 

Nallen hintalapussa luki: "Iso Nalle. Ostettu v. 1961." Ja hintamerkintä 3,50 €. Mietin kovasti, mikä oli nallukan tarina? Kenen se oli ollut ja miksi siitä oli luovuttu? Eikö nalle yleensä ole se lelu, josta ei ikinä luovuta ja jolla leikkimistä vahditaan niin, että nalle pysyy hyvässä kunnossa?

 

Nallen jalassa oli - ja on yhä - keltaiset lasten sukat. Se kertoo huolenpidosta. Lisäksi nallen kaulassa on vihreä rusetti. Ehkä tässä vähän liikaa inhimillistän leikkikaluja mutta jotenkin nyt tuntuu siltä, että nalleveljekset täydentävät toisiaan.