Otetaan siis tuttu ja turvallinen linja: t-paita. Varmistan pojan äidiltä sankarin lempivärit. Eli siis vihreää t-paitaa hankkimaan Stokkalta. Sen tajuan, että merkillä on väliä. Löydän vihreän merkkipaidan kohtalaisen helposti. Mieleen kyllä tulee ajatus, että onko limenvihreä yhtä kuin vihreä? Ei välttämättä.
Jotain muuta lisäksi tarvitsisi olla. Voisiko se olla vaikkapa joku DVD-elokuva? Ei ainakaan väkivaltaa. Entäpä joku historiallinen epookkielokuva? Ai niin, sehän olisi sopiva lahja minulle. Musiikkia siis. Elvistä? Suomipoppia? Tuskinpa. Tiedän, että sankarin levyvarastosta löytyy jonkin sortin rokkia. Miten olisi Marc Bolan and T-Rex? Rokkiklassikko. Ja hauska viittaus Tyrannosaurus Rexiin, joka taatusti kiinnostaa kaikkia nuorukaisia. Kaukaa haettu.
Aikamatka omaan nuoruuteen palauttaa mieleen, että tylsimpiä lahjoja olivat ne aikuisten ostamat. Niillä ei tuntunut olevan hajuakaan siitä, missä mennään. Mieleen on jäänyt kummitädiltä saamani osuva kortti, jossa luki: "Lahja sellaiselle, jolla on jo kaikkea". Kortin sisälle oli liimattu pienen pieni pala vaahtomuovia. Luultavasti sain sen lisäksi pienen rahalahjan. Pankkiautomaatille siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti