Kiva kirppislöytö: sormusteline

Täss eräänä päivänä pyörähdin läpi useampia kirppareita. Mukaan tarttui muutama kirja, yksi vaatekappale ja tämä käytännöllinen sormusteline. Tällaista ei minulla ennestään ollut ja normaalihinnalla en ehkä olisi tullut hankkineeksikaan. Kirppiksellä tämä maksoi 4,50 € ja sekin raha meni hyväntekeväisyyteen, niin että sehän meni ihan Strömsön malliin.

Telineessä olevat sormukset ovat myös kirpputorihankintoja aikojen saatossa. Noista isommista muistelen maksaneeni 10 markkaa kappaleelta ja tuosta sinilasikivisestä 10 €. Leimojakin sormuksissa on. Tuo sinilasikivinen on muistaakseni ruotsalaista valmistetta ja olisivatko nuo muut suomalaisia (nyt ei ole luuppia, jolla tarkistaa). Kaikki kuitenkin ajoittuvat 1960-1970-luvuille.

Hyvää Pääsiäistä

Näiden kuvien myötä toivotan kaikille lukijoilleni
Hyvää Pääsiäistä:

Testissä keraaminen liesi

Vanha uuni sanoi työsopimuksensa irti ja tuli aika hankkia uusi liesi. Asiansa tuntevat myyjät saivat nopeasti pääni käännettyä keraamisen liesitason puoleen, vaikka ihan perinteistä valurautaliettä menin ostamaan.

Googlasin jonkin verran käyttökokemuksia keraamisesta liedestä mutta oikein hyvää kuvailua en siitä löytänyt, joten kirjoitan sen sitten itse.

Vertailu osoittaa, että keraamiset liedet alkavat olla nykyään yleisemiä kuin perinteiset valurautaiset. Yhtenä syynä tähän on ulkonäkö ja helpompi puhtaanapito. Jokainenhan tietää, että valurautaliesien puhtaanapito vaatii mitä erilaisempia välineitä karhunkielestä lähtien. Keraaminen liesi pyhkäistään puhtaaksi rätillä ja miedolla saippualla. Myös erityisiä puhdistusaineita on olemassa. Käsittääksni liesi kannattaa pyyhkistä vasta sen pinnan ollessa jäähtynyt.

Keraaminen liesi paljastaa välittömästi, jos kattilan pohja on eptasainen tai vino. Sellaiset keikkuvat levyllä ja se vaikuttaa kattilan/pannun lämpenemiseen. Jostakin luin, että alumiinisekoitteiset pohjat voivat jättää läiskää keraamisen lieden pohjaan mutta siitä ei ole vielä omakohtaista kokemusta.

Liettä ostaessasi muista, että sen asentaminen on virallistetun sähkömiehen hommaa. On myös hyvä ottaa poiskuljetus epäkelvolle entiselle vehkeelle.

Oma uusi lieteni on Zanussi, se maksoi 369 € (kuulemma edullinen) ja siihen päälle asennus, vanhan poiskuljetus ja kierrätysmaksu = 431 €.

Lieden säätelyväli on 1-9. Ohjevihkosessa on suosituslukemat erilaisille ruokatyypeille.



Liesi on pois päältä mutta jälkilämpö-valo palaa.

Pitihän se uusi uunikin testata; sitähän tässä lähdettiin hankkimaan.

Toimii tosi hyvin. Oli jo aikakin vaihtaa...

Se on mustikkapiirakka se.

Testissä KUBU-parilapannu

Päätin testata joululahjaksi saamani (toivomaani) Master Chef -kokki Tomi Björkin disainaaman parilapannun. Pannun mainosteksteissä kerrotaan, että se toimii kaikenlaisten liesien kanssa. Siis myös oman tavallisen lieteni kanssa. Ensisilmäyksellä pannu näyttää valtavalta lieden levyyn verrattuna. Kurkistus taustapuolella paljastaa kuitenkin, että pohja ei ole yhtä suuri kuin pannun halkaisija.

Paistettavana on kaikkien kokkien kauhua: valmismarinaadissa uiskentelevia kanan fileitä. Öljyä pannulle ja kaveriksi kanoille sipulia, tuoretta inkivääriä ja pippurirouhetta, casev-pähkinöitä ja paprikaa sekaan myös.

Ja lopputulos: se on erilainen kuin tavallisella paistinpannulla tehden. Tämä johtunee siitä, että öljy valuu parilan pohjalle ja pitää osan aineksista freesimpinä; kaikki ei haudu samassa öljyseoksessa. Esimerkiksi paprikat säilyvät kivasti paahtuneina, eivät läpeensä lätsähtäneinä. Lisäksi keitin nuudelia, jonka myös nakkasin pannulle.

Ihan noin mustaksi ei kanan pintaa ollut tarkoitus ottaa mutta minkäs teet, kun puhut yhtäaikaa puhelimessa ja kokkaat...

Tätä kuvaa ei kelpuutettaisi yhteenkää ruokakirjaan tai- artikkelliin. Mutta hyvää oli!

Ihania värejä, kivoja kuvioita

Esittelen tässä muutamia viime aikojen hankintoja, jotka ovat tarttuneet mukaan väriensä tai kuvioidensa vuoksi. Turkoosikuvioinen pöytäliina ja siihen sopivat servietit ovat Pirkka-mallistoa. Pöytäliina on periaatteessa kertakäyttöinen mikä on harmi, sillä se olisi kaunis ihan jatkuvassakin käytössä.

Lintukuvioiset tabletit, jotka suojaavat kivasti kertakäyttöliinaa, ovat Ikeasta. Kuten  myös niihin mätsäävät  servietit. Mustavalkoiset servietit ovat myös Ikeasta. Niissä on kivoja kuvioita: karahveja, viinilaseja, kynttelikkö...Ihan alimmaisena ihana kortti, jonka vastikään sain ja joka tyyliltään sopii näihin muihin kodin pieniin piristyksiin.

Aina oikein -neule aloitettu

Kuinka ollakaan, Kalastajan vaimo sai minut taas lankaan; neulomaan jotakin, jonka lopputulos voi olla mitä tahansa torkkupeitosta tyynynpääliseen. Vaikka oikeasti sen pitäisi olla yksinkertainen neule. Olen jo pitkään pitänyt aina oikein -neulostyyliä ohimenneenä ilmiönä kohdallani. Mutta kun Kalastajan vaimo tekee aina oikein -neuleen, niin se yhtäkkiä näyttää tosi hyvältä. Kuten kaikki muukin hänen blogissaan.

No joka tapauksessa hankin sitten sunnuntaina langat. Tähän aikaan vuodesta villalangoissa ei juurikaan ollut värivaihtoehtoja. Keltaisen ja vihreän langan hylkäsin oitis ja jäljelle jäi siten väri, joka näyttäisi olevan lähinnä farkun sininen. Jossakin valossa se siftaa vihreään mutta vihreän rinnalla puolestaan siniseen. Ja merkki on Drop Alpaca 100 %.

Lahjaksi saamani elefantti sopii hyvin tulevan uuden villapaitani seuraan.

Ylläriostos Ikeasta: ompelukone

Ikeassa myydään myös kodinkoneita ja televisioita! Tämä oli yllätys, jonka sain eilen havaita käydessäni pitkästä aikaa Ikeassa. Siellä myydään myös ompelukoneita; niitä on nyt myynnissä yksi vähemmän kuin vielä eilen oli. Yllätin nimittäin itseni ostamalla ompelukoneen, vaikka mitään ommeltavaakaan ei ole. Tosin haaveilen harrastaja-trashionistin urasta mutta en kuitenkaan usko siihen. Tästä alkaa uusi elämä.

Tänään otin ompelukoneen testiajoon ja hyvinhän se sujui koko sen viiden sentin pätkän matkaa, jonka treenasin. Sekä suoraa että sik sak -ommelta.

Ihaninta koneessa on se, ett se on kuin sekoitus oikeaa ja leikki-ompelukonetta. Kone on muodoltaan pyöreä kuin lelu. Väreinä on valkoisen rungon lisäksi Ikean (lue: ruotsalaisten) sininen ja keltainen. Koneen kiiltävästä pinnasta tulee mieleen karamelli tai kakku. Kukapa ei sellaista haluaisi nurkkiaan koristamaan : ) "Konepellin" alle kurkistaminen paljastaa kuitenkin ihan oikean koneiston.