Tekemisen meinigistä

Kun mietin blogilleni nimeä, niin mielessä pyöri kaikenlaista ylevää, inspiroivaa, luovaa, kaunista ja kuulasta.... Mutta niinpä vain oli varattuna kaikki ihanat nimet: Sininen salonki, Naisten salonki...Kahvitauko ja mitä niitä kaikkea tuolloin mielessäni pyöritinkään.

Sitten testasin tätä: Tekemisen meiniki ja johan tärppäsi, sen nimistä blogia ei pompannut esiin. Eikä ihme. Tuo sanonta kuuluu niihin kliseisiin, joita käsittelen blogissani "Mikä ihmeen rouhea?" Se vaan on niitä sanontoja, jotka pitäisi tunkea sinne missä aurinko ei paista eikä kuu kumota.

Tarkemmin ajatellen tuo kuvaa kuitenkin hyvin toimintaani: meininkiä kyllä on ja tekemisen halua mutta lopputulos ei aina ole ihan salonkikelpoista. Tuota mielestäni juuri termillä "Tekemisen meininki" tarkoitetaan. Jos joku asia on loppuun asti harkittua ja hyvää, niin se ei kuulu tuon otsikon alle.

Seitinohut kaulahuivi...oli suunnitelmissa.

Mutta kun neulomisohjeita ei osaa seurata edes suomeksi, niin vielä hankalampaa se on englannin kielellä.
Niinpä otin kehiin suunnitelma B. Yksinkertaisista lappuisista koostaisin huivin...

Silmät sikkurassa sain ohuesta langasta aikaiseksi tämän...netistä löytyneen ohjeen mukaan tämän pitäisi olla kukkanen.

Langan vaihto ja siskon antama ohjaus, ihan kädestä pitäen, ja aikaansaannos oli tämä.
Josp se virkkausinto palaa sitten taas ensi keväänä.